http://www.muistimarkkinat.fi/Muistiliitto ryMuistiliiton uutisvirta598cf7c9040f0b38f5f2446a3f1037d7http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=178Thu, 10 May 2012 11:00:00 +0300Suomen muistiasiantuntijat ry tähdentää kannanotossaan, että elämänkulun eri kohdissa olevilla ihmisillä tulisi olla nykyistä enemmän tilaisuuksia kohdata toisiaan ja oppia toinen toisiltaan. Suomen muistiasiantuntijat ry pitää tärkeänä, että kouluissa ja oppilaitoksissa yhtäältä kannustetaan aivoterveyden vaalimiseen ja tarvittaessa omien elämäntapojen muuttamiseen sekä toisaalta välitetään myönteistä asennetta kanssaihmisiin, joilla on muistisairaus. Muistisairaus ei saa eristää sairastunutta ja hänen hoitajaansa muusta yhteisöstä. Vuotta 2012 vietetään Euroopan Unionissa Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotena. Painopiste on terveessä ikääntymisessä ja työurien pidentämisessä. Samalla kun tunnistetaan näiden tavoitteiden tärkeys, tulee muistaa, että myös ihmisillä, jotka sairauksien, toimintakyvyn vajeiden tai muiden elämän ongelmien vuoksi eivät jaksa olla aktiivisia, on oikeus hyvään elämään ja täysivaltaiseen paikkaan sukupolvien ketjussa. Esimerkiksi pitkälle edennyt muistisairaus voi pakottaa ihmisen luopumaan työnteosta, mutta se ei saa olla syy syrjäytymiseen sosiaalisesta kanssakäymisestä. Perheen ja suvun nuoremmat jäsenet eivät välttämättä ole tiiviissä kanssakäymisissä muistisairaan isovanhemman kanssa tai heitä saatetaan jopa suojella tällaisilta tilanteilta. Vielä tavanomaisempaa on kanssakäymisen puute muistisairaiden ihmisten ja perheeseen kuulumattomien nuorten ja lasten välillä. Suomen muistiasiantuntijat ry tähdentää, että elämänkulun eri kohdissa olevilla ihmisillä tulisi olla nykyistä enemmän tilaisuuksia kohdata toisiaan ja oppia toinen toisiltaan. Eri-ikäiset voivat viettää yhteistä aikaa ja tehdä asioita yhdessä esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa sekä liikunnan ja kulttuurin merkeissä. Sukupolvien väliseen solidaarisuuteen kuuluu eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten osaamisen ja elämänkokemusten arvostaminen ja näkeminen. Eri sukupolvien välinen kanssakäyminen auttaa ymmärtämään menneisyyttä, nykypäivää ja tulevaisuutta sekä kohtaamaan meille jokaiselle merkityksellisiä elämän ja kuoleman kysymyksiä. Muistin haurastuminen merkitsee, että ihminen tarvitsee muita enemmän tukea voidakseen osallistua täysipainoisesti perheen, suvun ja laajemman yhteisön elämään. Muistisairaus ei katkaise sukupolvien ketjua. Muistin ja aivoterveyden kysymykset koskettavat kaikenikäisiä. Jo nuorten on hyvä oppia huolehtimaan paitsi fyysisestä kunnostaan, myös mielestään. Aivoterveys on osa kokonaisvaltaista terveyden edistämistä ja omien elämäntapojen valintoja. Suomen muistiasiantuntijat ry on toiminut jo 22 vuotta muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon asiantuntijana, aktiivisena kehittäjänä ja puolestapuhujana. Suomen muistiasiantuntijat ry Marja Saarenheimo hallituksen varapuheenjohtaja Lähde: Suomen muistiasiantuntijat ry:n kannanotto 10.5.2012 www.muistiasiantuntijat.fi jaana.juosila@muistiliitto.fi210280ef4255a89ba4086ff89e44888chttp://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=177Tue, 08 May 2012 13:10:00 +0300Varje år insjuknar över 13 000 människor i någon demenssjukdom i Finland. Minnessjukdomar gäller inte enbart äldre personer: det uppskattas att mellan 5000–7000 personer i arbetsför ålder har någon minnessjukdom. I ett ställningstagande som Europaparlamentet godkände år 2008 lyfts minnessjukdomarnas växande betydelse för folkhälsan och nationalekonomin och behovet av nationella minnesprogram som ett beredskapsverktyg. Det finska programmet har beretts av en arbetsgrupp som tillsattes av social- och hälsovårdsministeriet. Varje år insjuknar över 13 000 människor i någon demenssjukdom i Finland. Minnessjukdomar gäller inte enbart äldre personer: det uppskattas att mellan 5000–7000 personer i arbetsför ålder har någon minnessjukdom. Personer med en framskridande minnessjukdomar behöver och använder mycket social- och hälsovårdstjänster, och tre av fyra klienter som får vård dygnet runt har en minnessjukdom. Kontroll av de växande servicebehoven kräver att a) hjärnhälsan främjas, b) minnessjukdomar förebyggs, c) minnessymptom identifieras så tidigt som möjligt samt att d) det finns välorganiserade system för tryggandet och uppföljningen av vård, rehabilitering och annat stöd i rätt tid och vård- och servicekedjor som är effektiva och obrutna. Enligt arbetsgruppen är det nationella programmets syfte att bygga ett solidariskt minnesvänligt Finland på fyra pelare: 1. Främjande av hjärnhälsan 2. Rätta attityder avseende hjärnhälsan och vård och rehabilitering av minnessjukdomar 3. Tryggande av god livskvalitet för personer med minnessjukdom och deras närstående genom stöd, vård, rehabilitering och service i rätt tid 4. Främjande av omfattande forskningsdata och kunnande. Programmet har samordnats med social- och hälsopolitikens målsättningar och de existerande vård- och kvalitetsrekommendationerna, och programmets genomförande sammankopplas med genomförandet av pågående lagstiftningsprojekt och program såsom Kaste-programmet. Social- och hälsovårdsministeriets rapporter och promemorior 2012:10 ISSN-L 2242-0037 ISSN 2242-0037 (online) ISBN 978-952-00-3224-1 (PDF) URN:ISBN:978-952-00-3224-1 Övriga uppgifter www.stm.fi/svenskajaana.juosila@muistiliitto.fibfef02e323383f5b4a223f0d4004c898http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=176Tue, 08 May 2012 12:43:00 +0300Tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi, jossa aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen on otettu vakavasti, ja jossa muistisairaat elävät arvokasta elämää ja saavat asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutusta. STM tiedote 08.05.2012 --------------------------------------------------------- Kansallisella muistiohjelmalla varaudutaan muistisairaiden määrän kasvuun Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 130 000 ihmistä, ja sairastuneiden määrä kasvaa nopeasti. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa. Nyt julkaistulla kansallisella muistiohjelmalla halutaan herätellä kuntien päätöksentekijöitä, johtajia ja palveluja suunnittelevia huomaamaan muistisairaudet nykyistä paremmin. Muistiohjelmaan on koottu toimenpiteitä, joiden avulla varaudutaan muistisairaiden määrän kasvuun, ehkäistään muistisairauksia sekä kehitetään hoito- ja palvelujärjestelmää. Tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi, jossa aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen on otettu vakavasti, ja jossa muistisairaat elävät arvokasta elämää ja saavat asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutusta. Aivoterveys on tärkeä pääoma, muistisairautta ei tarvitse piilotella Muistiohjelma korostaa aivojen terveyttä tärkeänä pääomana, jota jokainen voi vaalia omilla valinnoillaan. Terveelliset elämäntavat, sosiaaliset kontaktit sekä työelämässä jaksaminen vähentävät riskiä sairastua muistisairauteen ja voivat myös siirtää sairastumista vuosilla eteenpäin. Muistisairaiden määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy, mutta muistisairauksia on myös työikäisellä väestöllä. Työikäisiä muistisairaita on noin 5000-7000. Johtamisella, työhyvinvoinnilla, työn kuormittavuuden hallinnalla sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisella on merkittävä vaikutus aivojen terveyteen. Aivojen terveydestä huolehtiminen tukee työkykyä ja arjessa selviytymistä sekä varmistaa sen, että muistisairauksiin sairastutaan nykyistä harvemmin ja iäkkäämpänä. Muistisairaus ei ole häpeä. Hyväksyvät asenteet vaikuttavat siihen, että muistisairaat ihmiset voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen hyväksyviksi on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle. Muistisairaudet kannattaa tunnistaa ja hoitaa varhain Muistisairauksiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, eikä sellaista ole tiedossa vielä lähivuosina. Muistisairauksia voidaan kuitenkin ehkäistä ja hoitaa. Varhaisella diagnoosilla sekä oikea-aikaisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä kustannuksia. Suomalaisessa vaikuttavuustutkimuksessa muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat 23 600 euroa vuodessa. Kun palvelut räätälöitiin yksilöllisesti, tarpeet arvioitiin monipuolisesti ja käytössä oli palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, kustannukset laskivat vain 15 600 euroon vuodessa. Kotihoidon kehittäminen osoittautui kustannusvaikuttavaksi, viivästytti ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä ja paransi sairastuneiden elämänlaatua. Miksi muistiohjelmaa tarvitaan? Vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastaa arviolta 130 000 henkilöä. Samalla kasvavat muistisairauksista aiheutuvat kustannukset. Kansallisella muistiohjelmalla Suomi liittyy useiden muiden maiden joukkoon toteuttamaan Euroopan parlamentin kannanottoa muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, ehkäisystä ja sairastuneiden elämänlaadun parantamisesta. Kansallinen muistiohjelma 2012-2020 toimeenpannaan osana keskeisiä lainsäädäntöhankkeita, jotka uudistavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Toimeenpanoon vaikuttavat myös monet suositukset ja ohjelmat, kuten Alkoholiohjelma, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, omaishoidon kehittämisohjelma, ikäihmisten palveluihin liittyvät suositukset sekä työurien pidentämiseen keskittyvät ohjelmat. Muistiohjelman tarkempi toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Lisäksi kansallisesta muistiohjelmasta ja sen toimeenpanosta järjestetään miniseminaari syksyllä 2012. Lisätietoja ylijohtaja Päivi Sillanaukee, p. 09 160 73313 sosiaalineuvos Päivi Voutilainen, p. 09 160 74135, 040 5149 455 ylitarkastaja Päivi Topo, p. 09 160 73834, 050 370 6521 Muualla stm.fi -palvelussa: Kansallinen muistiohjelma 2012-2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi (STM:n raportteja ja muistioita 2012:10) http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1800855 Kansallinen muistiohjelma, työryhmä http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/kansallinen_muistiohjelma --------------------------------------------------------- Tiedote stm.fi-palvelussa: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1800809#fi STM:n uutiset Twitterissä: http://twitter.com/STM_Uutiset --------------------------------------------------------- Lähde: STMjaana.juosila@muistiliitto.fic9bce8ce35ca7188d94c23d34cd987c4http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=175Fri, 04 May 2012 10:28:00 +0300Muistiliittoon haetaan projektisuunnittelijaa. Muistiliitto hakee projektisuunnittelijaa RAY-rahoitteiseen Asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä –projektiin vuoteen 2014 asti. Projektisuunnittelijalta edellytetään seuraavaa osaamista: • näkemystä kolmannen sektorin roolista sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluketjun osana • vapaaehtoistoiminnan tuntemusta • muistityön tuntemusta • projekti- ja kehittämistyön taitoja • verkostoyhteistyön taitoja. Lisäksi hyväksi katsotaan: • kokemus järjestötyöstä • arviointi- ja prosessiosaaminen • koulutuskokemus. Hakemukset palkkatoivomuksineen 10.5.2012 mennessä sähköpostitse: henna.nikumaa@muistiliitto.fi Lisätiedot: projektipäällikkö Henna Nikumaa, henna.nikumaa@muistiliitto.fi tai puh. 050 52 42190heidi.harma@muistiliitto.fi0d8b2271e11544de2caec93bb60145bahttp://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=174Wed, 25 Apr 2012 15:33:00 +0300Pääkaupunkiseudun Muistiluotsi hakee kahta muistiohjaajaa. Pääkaupunkiseudun Muistiluotsi-hankkeen laajentuessa Uudenmaan Muistiluotsi-toiminnaksi haemme nelihenkiseen Muistiluotsi-tiimiin määräaikaisiin työsuhteisiin kahta muistiohjaajaa. Tiimin toiminnan tavoitteena on kehittää, laajentaa ja vakiinnuttaa Uudenmaan Muistiluotsin toiminta. Muistiohjaajan toimenkuvaan kuuluu palvelujen, tuen ja tiedon tarjoaminen muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä muistisairaiden kanssa toimiville vapaaehtoisille. Muistiohjaajat verkostoituvat ja tekevät yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Aivoterveyden edistäminen on osa toimenkuvaa. Edellytämme valittavilta henkilöiltä sopivaa koulutustaustaa sosiaali- tai terveydenhuollon alalta (AMK, YAMK tai vastaava) ja aitoa kiinnostusta ja intoa työskennellä muistisairaiden ja heidän omaistensa sekä vapaaehtoisten kanssa. Lisäksi edellytämme henkilöiltä kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyviä vuorovaikutustaitoja ja hyvää tietotekniikan hallintaa. Kielitaitovaatimuksena etenkin Länsi-Uudellemaalle sijoittuvalla on sujuva ruotsin kielen sekä suullinen että kirjallinen taito. Lisäeduksi katsotaan kokemus projekti – ja muistityöstä sekä järjestö- ja vapaaehtoistyön tuntemus. Tarjoamme mielenkiintoisen kehittämistyön energisessä tiimissä. Hallinnoivan yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Espoon Tapiolassa. Lisätiedot tehtävästä: www.espoonmuisti.fi/avoimet työpaikat ja Sanna Suvisalmi p. 040 735 1818 tai sanna.suvisalmi@espoonmuisti.fi. Kts. myös www.muistiluotsi.fi. Hakemukset palkkatoivomuksineen tiistaihin 8.5.2012 klo: 15.00 mennessä sähköpostitse: sanna.suvisalmi@espoonmuisti.fi. jaana.juosila@muistiliitto.fi27fb9131040a4725abf0be863968e2ebhttp://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=173Mon, 23 Apr 2012 10:21:00 +0300Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hallinnoimassa hankkeessa syntyy tutkimustietoa siitä, miten liikunnanohjaus yhdistettynä seurantateknologian käyttöön lisää muistisairaan turvallista liikkumista. Etelä-Pohjanmaalla tutkitaan ja kehitetään keinoja, joilla muistisairauden lievässä vaiheessa olevat henkilöt voisivat turvallisemmin liikkua lähiympäristössä. Tavoitteena on selvittää, voisiko seurantateknologialla ja ohjatulla arjen liikunnalla tukea muistisairaan kotona asumista ja vähentää eksymisvaaraa. Kotiovelta Liikkeelle -hankkeen tutkimukseen valitaan kevään aikana 30 henkilöä. - Suomessa todetaan vuosittain noin 13 000 uutta dementia-asteista muistisairaustapausta. Kuitenkin muistisairaiden omia kokemuksia liikkumisestaan on tähän mennessä tutkittu vain vähän, yksikön johtaja Asta Heikkilä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo. Tavoitteena on aktivoida muistisairasta liikkumaan itsenäisesti ja mielekkäästi arjessa sekä lisätä turvallisuutta arkisen liikkumisen ohjauksen ja seurantateknologian avulla. Teknologian käyttöönotossa ja käytössä huomioidaan fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky sekä eettiset tekijät. - Liikunnalla sekä yhteydellä luontoon ja lähiympäristöön on todettu olevan positiivinen yhteys muistisairaan hyvinvointiin. Toisaalta seurantateknologia on yksi tärkeimmistä teknologisista ratkaisuista, joilla voidaan lykätä muistisairaan laitoshoitoon joutumista, toteaa hankkeen projektipäällikkö ja tutkija Merja Riikonen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hallinnoimassa hankkeessa syntyy tutkimustietoa siitä, miten liikunnanohjaus yhdistettynä seurantateknologian käyttöön lisää muistisairaan turvallista liikkumista. Toiminnan tuloksena luodaan myös yksilöllisen liikkumissuunnitelman, seurantateknologian ja tehostetun ohjauksen yhdistävä palvelukokonaisuus. Tavoitteena on palvelutuote, joka koostuu eri toimijoiden siihen tuottamista osista. Lisäksi mallinnetaan seurantaprosessi auttamaan eksymisvaarassa olevan muistisairaan turvallista liikkumista. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön lisäksi mukana tutkimuksessa ovat Seinäjoen kaupunki, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä viisi yksityistä hoiva- ja palveluyksikköä: Esperi Care Oy, Mikeva Oy, Mehiläinen Oy / Hoivakartano, Kivipuro ry ja Lapuan Saarenpään palvelukoti ry. Yhteistyötahoja ovat lisäksi Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys ry, Seinäjoen keskussairaala, LifeIT Oy ja Muistiliitto ry. Hankkeelle on myönnetty Tekesin EAKR-rahoitusta, ja se kuuluu kansalliseen Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmaan. Hankkeen kesto on kaksi vuotta. Lisätietoja: Projektipäällikkö Merja Riikonen, 045 265 8881, merja.riikonen@seamk.fi Yksikön johtaja Asta Heikkilä, 020 124 5111; asta.heikkila@seamk.fi jaana.juosila@muistiliitto.fia5642100c247151e9870bc2720cdf701http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=172Fri, 20 Apr 2012 22:16:00 +0300 Jos muistisairauksia ehkäistäisiin nykyistä tehokkaammin jo työikäisillä, ikääntyneiden muistisairaiden määrä voisi jopa puolittua. Katso uutinen YLE Areenalta: http://areena.yle.fi/video/1334944752934jaana.juosila@muistiliitto.fi66bc92380e072866656e2f61c367ca10http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=171Thu, 19 Apr 2012 11:08:00 +0300Seuraa keskustelua ja kerro mielipiteesi YLE:n sivuilla. Vanhuslaista julkaistu ohjausryhmän luonnos ei sisällä kiisteltyjä vanhustenhuollon henkilöstömitoituksia. Luonnoksen mukaan mitoituksista säädettäisiin erikseen asetuksilla. Oletko tyytyväinen vanhuslakiin? Miten parantaisit vanhustenhuoltoa? http://yle.fi/uutiset/puheenaiheet/2012/04/keskustele_miten_parantaisit_vanhustenhuoltoa_3416709.htmljaana.juosila@muistiliitto.fi9f88eeed8570cde6cd88b312b12b97ddhttp://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=168Thu, 19 Apr 2012 10:12:00 +0300Vanhusten laitoshoidon henkilökunnan vähimmäismäärää ei aiota määrätä lailla. Vanhusten laitoshoidon henkilökunnan vähimmäismäärää ei aiota määrätä lailla. Lakiuudistusta valmistellut ohjausryhmä esittää sen sijaan, että henkilöstön määrästä voidaan säätää myöhemmin asetuksella. Nykyään henkilöstön määrästä on vain suositus. Useissa laitoksissa ei ylletä edes suositusten minimimääriin ja hoidon tasoa on kritisoitu voimakkaasti. Ohjausryhmä on luovuttanut ehdotuksensa vanhuspalvelulaista peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille (sd). Hän on aiemmin kertonut, että lakiin tulisi kirjaus hoitajien vähimmäismäärästä ympärivuorokautisessa hoidossa. Vanhuspalvelulakiin ei kirjata ikärajoja palvelujen saamiselle, vaan lähtökohtana on toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen. Ehdotuksen mukaan iäkäs ihminen voisi hakea vanhuspalvelulain perusteella palveluja myös suullisesti. Jos apua tarvitaan pikaisesti, ne on järjestettävä rivakasti. Jos kyseessä on kiireetön avuntarve, palveluja on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen tekemisestä. Lakiehdotuksen tavoitteena on, että ikääntyneen toimintakyky säilyisi ja hän voisi asua kotonaan Lähde: STT/HS.fi jaana.juosila@muistiliitto.fi4d904974921c4be4e937831a73ae2521http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=170Thu, 19 Apr 2012 09:33:00 +0300Vanhuspalvelulain uusi luonnos on luovutettu peruspalveluministerille tänään. Vanhuspalvelulain uuden luonnoksen tavoitteena, on että iäkäs henkilö kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Lähtökohtana palvelujen saannille on iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Ohjausryhmä luovutti valmistelemansa ehdotuksen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille torstaina 19. huhtikuuta. Lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka toimintakyky - fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen - on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneen tai pahentuneen sairauden tai rappeutumisen vuoksi. Ohjausryhmä ehdottaa, että iäkkäällä henkilöllä on oikeus tehdä hakemus palvelujen saamiseksi myös suullisesti. Kiireellisessä tapauksessa viranomaisen olisi tehtävä palveluja koskeva päätös ja järjestettävä palvelut viipymättä. Päätös olisi tehtävä joutuisasti myös kiireettömissä tapauksissa. Iäkkäällä henkilöllä olisi oikeus saada hänelle myönnetyt kiireettömät palvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Iäkkään henkilön tarvitsemien sosiaalipalvelujen myöntämistä helpottaa se, että palvelutarve on monipuolisesti selvitetty. Tavoitteena on, että iäkkäälle ihmiselle annetaan mahdollisuus ylläpitää toimintakykyään ja että hänellä on mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin ja mielekkääseen tekemiseen. Laitoshoito tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Kunnissa on tuettava suunnitelmallisesti ikääntynyttä väestöä Kunnan olisi laadittava valtuustokausittain suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Myös palvelujen laadun ja riittävyyden arviointi sisältyisi tähän suunnitelmaan. Palvelujen laatua ja riittävyyttä olisi arvioitava vuosittain. Arvioinnin pohjaksi tulisi hankkia säännöllisesti palautetta palvelujen käyttäjiltä, heidän läheisiltään sekä lausunto vanhusneuvostolta. Ohjausryhmä ehdottaakin vanhusneuvostojen lakisääteistämistä Kuntien käytettävissä on oltava riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä Lakiluonnoksessa korostetaan asiantuntijuuden vahvistamista. Kunnassa on oltava riittävä määrä tarpeellista asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, turvallisen lääkehoidon, ravitsemuksen, kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Iäkkäitä palvelevassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, kelpoisuus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Lakiehdotukseen sisältyy asetuksenantovaltuutus. Asetuksella voidaan tarkentaa esimerkiksi säännöksiä toimintayksikön henkilöstön määrästä, asiantuntemuksesta, tehtävärakenteesta, johtamisesta ja omavalvonnasta, mikäli palvelujen laadussa ilmenneet ongelmat eivät väisty uuden lain ja informaatio-ohjauksen avulla. Omavalvontaa palvelujen laadun parantamiseksi Ohjausryhmän mukaan iäkkäiden palveluissa on tehostettava laadunhallintaa ja valvontaa. Palveluista vastaavan johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten laaditaan omavalvontasuunnitelma, joka pidetään julkisesti nähtävänä. Suunnitelman toteutumista tulee seurata ja palveluja kehittää iäkkäiltä asiakkailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta auttaa myös viranomaisvalvonnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleislaeissa olevat säännökset antavat valvontaviranomaisille (Valvira, Avit) tehokkaat keinot puuttua palveluissa havaitsemiinsa epäkohtiin esimerkiksi sanktioin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vanhuspalvelulain valmistelusta. Luonnos laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on tehty STM:n asettamassa ohjausryhmässä. Työ pohjautui vuonna 2011 valmistuneeseen lakiluonnokseen ja siitä lausuntokierroksella saatuun palautteeseen. Ohjausryhmän mukaan lain tueksi tarvitaan jatkossakin informaatio-ohjausta, kuten laatusuosituksia sekä valvontaohjelmia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmistelussa myös muuta lainsäädäntöä, joka vaikuttaa iäkkäiden henkilöiden palveluihin. Tällaisia ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rakenteita säätelevä laki ja uudistuva sosiaalihuoltolaki. Lisäksi STM on asettanut oman työryhmän omaishoidon kehittämiseksi. Ohjausryhmä pitää tärkeänä, että lakiluonnoksesta kuullaan nyt eri toimijoita. Lakiluonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuus ja lisäksi luonnos lähetetään lausunnoille. Tarkoituksena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2012. Lisätietoja ohjausryhmän puheenjohtaja: kansliapäällikkö Kari Välimäki, p. 09 160 73763 ohjausryhmän sihteerit: sosiaalineuvos Päivi Voutilainen, p. 09 160 74135 hallitusneuvos Riitta Kuusisto, p. 09 160 74360 jaana.juosila@muistiliitto.fi53cb9506357a1dd7d1b02688208f9584http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=169Thu, 19 Apr 2012 08:15:00 +0300Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä, ja niiden perusteella aktiivisimmat vanhukset säästyvät Alzheimerin taudilta noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin vähiten liikkuvat. Liikunta suojaa dementialta, mutta myös vähäisempi fyysinen aktiivisuus kuten tiskaaminen tai siivoaminen voi pitää iäkkään mielen pitempään kunnossa, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tutkimus on mielenkiintoinen, sillä se on ensimmäisiä, joissa vanhusten aktiivisuutta on mitattu vanhusten omien arvioiden lisäksi ranteessa pidettävällä liikemittarilla. Yhdysvaltalaisten tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä, ja niiden perusteella aktiivisimmat vanhukset säästyvät Alzheimerin taudilta noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin vähiten liikkuvat. Tämä havaittiin neljän vuoden seurannassa. Sairastumisriski myös pieneni mitä intensiivisempää liikkuminen oli. Koska liikemittareita pidettiin ranteissa, ne rekisteröivät varsinaisen paikasta toiseen liikkumisen lisäksi myös vähemmän intensiiviset aktiviteetit kuten kortinpeluut ja tiskaamisen. Näin ollen tulokset viittaavat jokapäiväisten askareiden ja toimien ylläpitävän vanhuksen muistia ja muita mielentoimintoja. Tutkimukseen osallistuneet 720 yhdysvaltalaista olivat keskimäärin 82-vuotiaita, ja he kantoivat liikemittaria ranteessaan kymmenen päivän ajan. Neljän seurantavuoden aikana he tekivät muistitestejä ja muita mielentoimintoja mittaavia testejä vuosittain. Tutkimuksen aikana Alzheimerin tauti todettiin 71 osallistujalla. Lähde: Neurology/Duodecimjaana.juosila@muistiliitto.fi2f6b7a680cc3183fb01122a151ccd903http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=166Fri, 13 Apr 2012 14:40:00 +0300 Muistiliitto ry:n toiminnanjohtajana aloittaa 14.5.2012 FT Eila Okkonen. Okkonen siirtyy Muistiliittoon Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskuksen johtajan toimesta. jaana.juosila@muistiliitto.fib5aef10355dda3b79572bdd40514791dhttp://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=167Wed, 11 Apr 2012 14:50:00 +0300Maailman terveysjärjestö WHO ja Alzheimer’s Disease International (ADI) kehottavat tänään julkaistavassa raportissaan ”Dementia: A Public Health Priority” kaikkien maiden hallituksia ja päättäjiä asettamaan muistisairauksien hoidon etusijalle terveydenhuollossa. Maailman terveysjärjestö WHO:n ja ADI:n raportti: Muistisairaudet ja dementia etusijalle terveydenhuollossa Maailman terveysjärjestö WHO ja Alzheimer’s Disease International (ADI) kehottavat tänään julkaistavassa raportissaan ”Dementia: A Public Health Priority” kaikkien maiden hallituksia ja päättäjiä asettamaan muistisairauksien hoidon etusijalle terveydenhuollossa. Raportti tuo merkittävää lisävalaistusta dementiasta ja sen vaikutuksista potilaille, omaisille ja yhteiskunnalle. Muistisairaiden yhä kasvava määrä ei ole pelkästään kansallisen terveydenhuollon kriisi, mutta myös sosiaalinen ja kansantaloudellinen kriisi. Joka neljäs sekunti sairastuu joku maailmassa muistisairauteen. Se on ällistyttävä kasvuvauhti; 7.7 miljoonaa uutta dementiatapausta vuodessa – saman verran kuin Sveitsissä tai Israelissa on asukkaita. Elinikämme nousun myötä nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme ei pysty selviytymään kasvavasta määrästä muistisairaita. Tällä hetkellä ainoastaan kahdeksalla Maailman terveysjärjestön 194 jäsenmaasta on oma kansallinen muistiohjelmansa. Suomessa kansallinen muistiohjelma julkaistaan lähiaikoina, kertoo kansanedustaja ja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Muistisairaudet eivät ole enää toivottomia sairauksia, hän jatkaa. Niitä voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa. Avainasemassa on sairauden varhainen diagnosointi, asianmukainen hoito ja kokonaisvaltainen kuntoutus. Eteneviä muistisairauksia sairastaa Suomessa noin 120 000 ihmistä, toteaa vastikään Alzheimer’s Disease Internationalin (ADI) hallitukseen nimitetty Markus Löfström. Kun olemme mukana kansainvälisessä toiminnassa ja saamme Suomen äänen kuuluville, pystymme hyödyntämään tätä kautta hankittuja tietoja maamme muistisairaiden ja heidän omaistensa hyväksi. Lisätietoja antavat: Merja Mäkisalo-Ropponen, Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja puh. 050 357 9090 Markus Löfström, Alzheimer’s Disease Internationalin (ADI) hallituksen jäsen puh. 040 555 8228 jaana.juosila@muistiliitto.fi7f68255fccc350a58ab5bdbf52759f7chttp://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=165Thu, 29 Mar 2012 09:03:00 +0300 Muistisairaiden määrä kasvaa Meri-Lapissa huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Muistiliiton Pohjois-Suomen alueohjaaja Virva Ryynänen arvioi, että väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä nousee Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella reilusta 2000:sta noin 3000:een. Ryynäsen mukaan muistisairaiden määrän kasvua voidaan hillitä ennaltaehkäisemällä sairautta ja edistämällä aivoterveyttä. Ryynänen myös korostaa, että sairauden hoitoon on lisättävä entistä enemmän resursseja. Virva Ryynänen korostaa muistisairauden ennaltaehkäisyn tärkeyttä. (Yle / Risto Koskinen) Kemissä järjestettiin keskiviikkona Muistisairaan hyvä hoito -koulutusseminaari. Koulutuksen tavoitteena oli päivittää muun muassa terveyden- ja sosiaalihuollon toimijoiden ja Lapin vapaaehtoistyöntekijöiden tietämystä muistisairaiden ihmisten hoidosta. Pois fyysisistä rajoitteista Tilaisuudessa luennoi muun muassa Oulun yliopiston hoitotieteen professori Arja Isola. Isola puhui koulutuksessa esimerkiksi asiakkaan itsemääräämisoikeudesta. Isolan mukaan muistisairaan ympärivuorokautisessa hoidossa käytetään usein turhaan fyysisiä rajoitteita. - Olisi hyvä miettiä, millä tavalla rajoitteista päästäisiin kokonaan pois. Muualla maailmassa niitä käytetään huomattavasti vähemmän, Isola sanoo. Lähde: Yle Perämeri http://yle.fi/alueet/perameri/2012/03/muistisairaiden_maara_reilussa_kasvussa_3367486.html jaana.juosila@muistiliitto.fie5caa2f2acf689397ff79f62a60c05behttp://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=162Mon, 12 Mar 2012 10:22:00 +0200Hyvää kansainvälistä Aivoviikkoa 12.-18.3.2012! Tavoitteena hyvä ja toimiva arki neurologisesti pitkäaikaissairaille ja vammaisille Viikko 11 on Aivoviikko, jolloin Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) kertovat, mihin konkreettisiin asioihin olisi kiinnitettävä huomiota, jotta vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten oikeudenmukainen ja hyvä arki toteutuisi. Jos sairaus koskettaa Mitä, jos sairastuisit aivoverenkiertohäiriöön, epilepsiaan, lihassairauteen, migreeniin, MS-tautiin tai MG:hen? Entä, jos saisit tapaturman seurauksena aivovamman? Mitä, jos lapsellasi todettaisiin Aspergerin tai Touretten oireyhtymä, ADHD tai CP-vamma? Entä, jos vanhemmallasi todettaisiin Alzheimerin tai Parkinsonin tauti? Miten elämäsi muuttuisi? Kuka pitäisi huolen sinusta? Kuka päättäisi siitä, että sinä tai lähimmäisesi saisi oikeudenmukaiset ja tasa-arvoiset palvelut? Miten elämäntyösi jatkuisi ja miten perheesi tulisi toimeen? Kenen tehtävä on pitää huolta siitä, että jokainen meistä on yhtä arvokas osa tätä yhteiskuntaa? Hyvän ja toimivan arjen edellytykset Jotta hyvä ja toimiva arki olisi mahdollinen neurologisesti pitkäaikaissairaille ja vammaisille, tulee meidän yhteisesti varmistaa, että 1. julkinen palvelujärjestelmä antaa tarvittavaa hoitoa, tukea ja kuntoutusta. 2. vammaisuuden ja sairauden aiheuttamat kustannukset rajataan kohtuullisiksi esim. maksukaton avulla. 3. vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille taataan työllistyminen ja työelämän jousto ja näin hyödynnetään kaikkien työpanos. Kokemuksia elävästä elämästä Sadoilla tuhansilla suomalaisilla on jokin neurologinen pitkäaikaissairaus tai vamma, joka vaikuttaa heidän elämäänsä. Heidän tavallinen arkipäivänsä on usein täynnä haasteita, vastoinkäymisiäkin. Toimintakyky voi heikentyä monin tavoin. Muisti tai looginen ajattelu eivät pelaa, kommunikointi voi olla hankalaa, lihakset eivät kanna, kivut vievät voimat tai kohtaukset pelottavat. NV on tuottanut Pala palalta -henkilökuvakoosteen (DVD:nä). Siinä 15 henkilöä kertoo, kuinka elämä rakentuu pala palalta uudelleen, kun itsellä tai läheisellä on neurologinen pitkäaikaissairaus tai vamma. Täysipainoinen elämä mahdollistuu hyvän hoidon, kuntoutuksen, erilaisten tukitoimien ja läheisten turvin. Tärkeintä on kuitenkin oma asenne. Henkilökuvista välittyy positiivisuus ja elämänilo vaikeuksista huolimatta. Katso dvd www.nv.fi -sivulta. Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteistyöverkosto edistää neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten hyvää elämää muun muassa tekemällä tiedotus- ja vaikuttamistyötä. Lisäksi järjestöt tuottavat sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusta. Liitot tarjoavat myös suurelle vapaaehtoistoimijoiden joukolle mielekästä toimintaa, joka tarjoaa osallistumismahdollisuuksia ja vaikuttamisen paikkoja. Aivoviikolla paikalliset NV-järjestöihin kuuluvat jäsenyhdistyksemme järjestävät vapaaehtoisvoimin lukuisia avoimia yleisötilaisuuksia, joissa tuodaan esiin toimivan arjen teemaa. Ks. tapahtumat verkosta www.nv.fi/fi/aivoviikko/aivoviikko_2012. Neurologisiin vammaisjärjestöihin kuuluvat: ADHD-liitto, Aivoliitto, Aivovammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Muistiliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MG-yhdistys, Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinson-liitto ja Suomen Tourette-yhdistys. Lisätietoa www.nv.fi tai Epilepsialiitosta, joka toimii NV-puheenjohtajajärjestönä vv. 2011-2012: Toiminnanjohtaja Sari Tervonen, puh. 09 3508 2320, sari.tervonen@epilepsia.fi Tiedotuspäällikkö Kaija Lindström, puh. 09 3508 2317, kaija.lindstrom@epilepsia.fi jaana.juosila@muistiliitto.fi0419243740a31557e635480095566114http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=164Wed, 07 Mar 2012 12:21:00 +0200 Muistiliiton liittohallituksen varajäsen sekä liittohallituksen työvaliokunnan jäsen, ekonomi Markus Löfström, on nimitetty Alzheimer's Disease Internationalin (ADI) hallitukseen 7.3.2012 Lontoossa. Helsinkiläinen Markus Löfström valittiin Helsingin Alzheimer-yhdistys ry:n hallituksen jäseneksi vuonna 2010 ja yhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 2011. Muistiliiton liittohallituksen jäsenenä Löfström on toiminut vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 1984 perustettu ADI on yhteensä 77 valtion kansallisen Alzheimer- ja dementiajärjestön kansainvälinen katto-organisaatio. Vuonna 1988 perustettu Muistiliitto on aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Kansallisella tasolla Muistiliitto toimii muistihäiriöisten ja dementoituvien ihmisten sekä heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä. Liiton ja sen yhteensä 42 paikallisen jäsenjärjestön tarkoituksena on edistää sairastuneiden elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. - Muistisairauksia sairastaa maailmanlaajuisesti noin 36 miljoonaa ihmistä. Luvun ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20-vuoden aikana ja kasvavan vuoteen 2050 mennessä 100 miljoonaan. Muistisairaudet ovatkin jo maailmanlaajuinen epidemia, toteaa Löfström. Muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä arki on Markus Löfströmille tuttua. - Kaiken perustana on oikea diagnoosi. Siitä alkaa uusi elämä sekä muistisairaalle että hänen omaiselleen. Kummankin on saatava apua ja oikeaa tietoa. Muistiliiton 42 jäsenyhdistystä ovat apuna. Samoin tietoa ja kokemuksia saadaan kansainvälisen yhteistyön kautta. Muistisairaiden ongelmat ovat kaikkialla samanlaisia. Tavoitteena on ihmisarvoinen ja hyvä elämä sairaudesta huolimatta. Suurena haasteena on palvelun laatu erilaisissa hoitopaikoissa. Muistisairaiden ihmisten hoito vaatii eritysosaamista. Siinä haastetta meille. Suomessa etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli 13 000 ihmistä vuosittain. Kaikkiaan sairastuneita on maassamme jo noin 130 000. Muistisairauksista yleisin ja tunnetuin on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 60-70 prosenttia muistisairauteen sairastuneista ihmisistä. jaana.juosila@muistiliitto.fid8cac8d660e1e403fc70c18e47fe6ed9http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=161Mon, 27 Feb 2012 10:53:00 +0200 YLE TV1 lähettää sunnuntaina 11. maaliskuuta 2012 klo 09.05 Aamusydämellä ohjelman, jossa käsitellään Alzheimerin tautia muistisairaan näkökulmasta. Muista katsoa.jaana.juosila@muistiliitto.fi490c4cda022143f15a25398ad348b898http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=160Mon, 20 Feb 2012 09:16:00 +0200Toiminnanjohtaja vastaa järjestön kehittämisestä, taloudellisista toimintaedellytyksistä sekä yhteiskuntasuhteista. Haemme TOIMINNANJOHTAJAA Toiminnanjohtaja vastaa järjestön kehittämisestä, taloudellisista toimintaedellytyksistä sekä yhteiskuntasuhteista. Etsimme henkilöä, joka hallitsee strategia- ja muutosjohtamisen ja jolla on hyvät vuorovaikutustaidot. Edellytämme: •kokemusta ja näyttöä kansalaisjärjestötoiminnan johtamisesta •sosiaali- ja terveysalan tuntemusta •soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa •sujuvaa kielitaitoa Tehtävien hoitamisessa on eduksi, jos hakija tuntee muistisairauksien erityiskysymyksiä. Vapaamuotoinen hakemus, palkkatoive ja cv pyydetään lähettämään 2.3. mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.tamminen@muistiliitto.fi Lisätietoja tehtävästä antavat: Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen puh. 050-357 9090, merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi tai va. toiminnanjohtaja Anna Tamminen puh. 09-6226 2011, anna.tamminen@muistiliitto.fi ************************ Muistiliitto toimii muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä. Liitto on Alzheimer´s Disease Internationalin ja Alzheimer Europen aktiivinen jäsen. www.muistiliitto.fi jaana.juosila@muistiliitto.fi9cdbad2521c88f3f7655bd6e81f01e23http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=159Thu, 09 Feb 2012 08:35:00 +0200Jämsän Muistiyhdistys ry hakee projektityöntekijää Osallistuva muistisairas - muistisairauksia ennaltaehkäisevän työn malli -hankkeeseen. Jämsän Muistiyhdistys ry hakee PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ vastaamaan RAY:n rahoittamasta 4-vuotisesta projektista. Hankkeen aihe: Osallistuva muistisairas - muistisairauksia ennaltaehkäisevän työn malli. Tehtävä vaatii projektiosaamista (arvostamme kokemusta RAY:n projekteista) ja luovaa ajattelua, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja hyvää vuorovaikutustaitoa. Vaatimuksena on vähintään sosiaali- tai terveysalan AMK-tasoinen koulutus sekä riittävä alan kokemus. Odotamme innostavaa ja joustavaa työotetta. Hakemukset palkkatoivomuksineen 1.3.2012 mennessä Jämsän Muistiyhdistys ry:n hallitukselle, os: Annalantie 3 A 6, 42100 JÄMSÄ. Kokopäiväinen työ alkaa 15.3.2012 tai sopimuksen mukaan. Mahdolliset tiedustelut työtehtävästä pj. Anja Kaislo, 040 511 8672. http://www.jamsanmuistiyhdistys.fi/projekti.html Jämsän Muistiyhdistys ry:n www-sivut ovat osoitteessa http://www.jamsanmuistiyhdistys.fi/ jaana.juosila@muistiliitto.fif02a29c21a0b8ee5d71ee9cf6206f326http://www.muistimarkkinat.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=158Wed, 01 Feb 2012 10:58:00 +0200Turun yliopiston kliinisen tutkimuksen palveluyksikkö CRST hakee muistisairautta sairastavia ihmisiä muistitutkimuksiin. sanna.suvisalmi@muistiliitto.fi