Koska väestön ikääntyminen on niin globaalisti, eurooppalaisittain kuin suomalaisittainkin yksi suurimpia yhteiskunnallisia haasteita on sosiaaligerontologia suositeltava ja hyödyllinen sivuaine miltei mihin tahansa aineyhdistelmään. Se soveltuu hyvin esimerkiksi opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita ikääntymisestä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä; ikääntymisen sosiaalityölle, käytännön vanhustyölle, kuntoutukselle, aikuisopetukselle sekä suunnittelulle ja muotoilulle asettamista haasteista; tai ikääntymistutkimuksesta ylipäätään.
Gerontologiaa opiskelleet työskentelevät terveyden- ja sosiaalihuollon alalla, tutkimuslaitoksissa ja alan järjestöissä hallinto-, asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä.
Lähteet:
www.opintoluotsi.fi/
www.kankaanpaa.fi/opisto/avoin/gerontologia_esittely.php
www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/sog/
www.ulapland.fi/?deptid=10027
Sivulle:
käsittelee biologisten vanhenemismuutosten lisäksi ikääntyvien ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Tarkastelun kohteena ovat myös terveyden, toimintakyvyn, liikunnan ja vanhenemisen väliset yhteydet. Muita teemoja ovat väestön ikääntyminen ja gerontologia tieteenalana.
Psykogerontologia
tarkastelee psyykkisiä vanhenemismuutoksia ja toimintakykyisyyttä sekä ikääntymisen ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä.
Kasvatusgerontologia
perehtyy elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin, aikuisten ja ikääntyneiden ihmisten oppimisen ohjaamiseen sekä ikääntyneille ihmisille suunnattuun aikuiskasvatukseen.
Sosiologia ja sosiaaligerontologia
perehtyy vanhenemiseen yksilöllisenä, kulttuurillisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä sekä ikä- ja elämänvaihetutkimukseen. Lisäksi tarkastellaan iäkkäiden ihmisten asemaan ja elinoloihin liittyviä asioita sekä vanhuspolitiikan ja -työn nykytilaa ja tulevaisuutta. Kulttuurinen perspektiivi painottaa iän ja ikääntymisen merkityksiä, mielikuvia ja itsemäärityksiä sekä näiden historiallista muuttumista.
muistiliitto.fi
