Vanhukset ovat yksi suurimmista palvelujen käyttäjäryhmistä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Pääosa vanhusten hoidossa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa työskentelevistä ovat eri koulutuksen saaneita joko laillistettuja tai nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat mm. sairaanhoitajat, geronomit, röntgenhoitajat ja fysioterapeutit. Nimikesuojattuja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat esimerkiksi lähihoitajat, hammashoitajat ja perushoitajat.

Usein ajatellaan, että vanhustyötä hoivakodeissa ja pitkäaikaisvuodeosastoilla tekevät vain lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Arkipäivän toimintoihin osallistuu myös monia muita terveydenhuollon ammattilaisia. Kun hetkeksi pysähtyy katsomaan arkipäivän rutiineja osastolla, huomaa, kuinka moni muukin tekee vanhustyötä omassa työssään. Näillä terveydenhuollon ammattilaisilla ja heidän tekemällään yhteistyöllä on suuri vaikutus vanhusten ihmisarvoiseen ja mielekkääseen hoitoon. Heidän työpanoksellaan vaikutetaan ratkaisevasti vanhusten kuntoon ja kuntoutukseen myös pitkä-aikaishoidossa.

Vanhustyöhön suuntautuneen lähihoitajan työ on konkreettista ja vaatii sekä henkistä että fyysistä hyvää terveyttä. Lähihoitajan työssä ihmisen kohtaaminen ja kosketus tukee vanhuksen toimintakykyä ja omatoimisuutta. Lähihoitajan työn tärkeys korostuu päivittäistoiminnoissa, joita ovat mm. riittävästä ravinnosta ja puhtaudesta huolehtiminen, hoivatyö sekä arjen eri askareissa auttaminen. Valtaosa lähihoitajista toimii perusterveydenhuollossa ja vanhustyössä joko kotihoidossa, palveluta-lossa, vanhainkodeissa tai hoivahoidon osastoilla.

Geronomi on sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntija, jonka tehtävänä on edistää vanhusten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja osallistumista sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa. Geronomin työ on ennaltaehkäisevää, tukevaa, hoitavaa ja kuntouttavaa vanhuspalvelutoimintaa. Työssä painottuvat vanhuksen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn sekä palvelutarpeiden arviointi, henkilökohtainen palveluohjaus sekä omaisten ja läheisten tukeminen. Geronomilla on koulutuksen kautta hankittuna laaja tieto vanhustyön menetelmistä.

Sairaanhoitaja auttaa, hoitaa, tukee ja kuntouttaa eri-ikäisiä sairaita ihmisiä sekä auttaa heitä kohtaamaan sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman. Sairaanhoitaja toteuttaa ja kehittää hoitotyötä. Yksi sairaanhoitajan ammatin osa-alueista on vanhusten hoitotyö. Työn yksi keskeisistä tavoitteista on terveyden edistäminen ja ylläpito, hyvinvoinnin tukeminen sekä turvallisuuden edellytysten luominen.

Ensihoitaja kohtaa työssään eri-ikäisiä, äkillisesti sairastuneita tai vammautuneita potilaita. Ensihoitaja vastaa hoitotasoisesta ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta. Sairaankuljetuksessa vanhus kohdataan esimerkiksi siirrettäessä asiakas hoivakodista sairaalahoitoon.Terveydenhoitajat tapaavat vanhuksia esimerkiksi terveysasemilla tukiessaan ja vahvistaessaan heidän omien voimavarojen käyttöä ja elämässä selviytymistä. Apuvälineteknikkoa tarvitaan hankittaessa vanhusten avuksi esimerkiksi teknistä apuvälinettä liikkumiseen. Apuvälineteknikko työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon alueella ensisijaisesti apuvälineitä valmistavien yritysten palveluksessa tai sairaaloiden ja laitosten apuvälineyksiköissä.

Vanhustyötä tekevät myös bioanalyytikot ja röntgenhoitajat, jotka kohtaavat eri-ikäisiä ihmisiä erilaisissa näytteenottotilanteissa. Bioanalyytikko palvelee vanhusta sekä verikokeiden että sydänfilmien otossa ja röntgenhoitaja taas röntgenkuvien muodossa. Fysioterapeutin apua tarvitaan vanhustyössä toimintakyvyn, erityisesti liikkumiskyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi sekä kuntoutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Fysioterapeutti auttaa vanhusta tunnistamaan omat voimavaransa erilaisilla fysioterapiamenetelmillä. Toimintaterapeutin työn tavoitteena on mahdollistaa eri-ikäisten asiakkaiden osallistuminen itsestä huolehtimiseen mielekkäällä tavalla, vaikka asiakkaalla olisikin toimintaa estävä vamma tai muu rajoittava tekijä.

Vanhusten kuntoutuksessa voidaan käyttää apuna naprapaatin ammattitaitoa. Naprapaatti hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöitä mm. nivelten manipulaatio- ja mobilisaatiotekniikalla, pehmytkudostekniikalla sekä antaa ergonomista neuvontaa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon voidaan käyttää myös osteopatiaa. Osteopaatit ohjaavat vanhuksia aktiivisiin mobilisaatio-, stabilaatio- ja lihasvoimaharjoitteisiin.

Jalkaterapeutti edistää vanhusten toiminta- ja liikkumiskykyä ohjaten ja opastaen jalkojen oma-hoidosta ja hoitokeinoista sekä itse vanhuksia, mutta myös osastolla työskentelevää terveydenhuollon henkilöstöä. Jalkaterapeutin tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi iho- ja kynsimuutosten sekä jalkahaavojen hoito. Myös vanhusten suun terveydenhuollosta tulee pitää hyvää huolta. Tässä asiassa suuhygienistit ovat tärkeässä osassa vanhusten moniammatillista hyvää hoitoa. Hyvin usein vanhukset tarvitsevat myös esimerkiksi hammasproteeseja, jolloin tarvitaan hammasteknikon am-mattitaitoa. Hammasteknikko työskentelee yhdessä lääkärin kanssa erilaisten hammas-, leuka- ja kasvoproteettisten hoidoissa. Iän myötä ihmisen näkö heikkenee, jolloin optometristi (optikko) selvittää tämänhetkisen näön ja auttaa arkipäiväistä elämää helpottavien silmälasien hankkimisessa.

Heidi Elakshar
Järjestöasiamies
Tehy