Muistiliitto kartoittaa muistityön nykytilaa vuosien 2010 ja 2011 aikana.

Muistintila 2010 kokonaisuuteen kuuluvat

• jäsenyhdistystemme puheenjohtajille suunnattu Järjestöselvitys 2010 yhdistyskentän resursseista ja tarpeista
• kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille suunnattu Muistibarometri 2010 palvelujen saatavuudesta ja laadusta, ammattihenkilöstön osaamisesta sekä palveluja ohjaavista strategioista ja ohjelmista.
• muistisairauden diagnoosin saaneille ja heidän läheisille suunnattu Ensimmäisen vuoden seurantakysely muistisairauden kokemisesta ja alkuvaiheen palveluista

MUISTIBAROMETRI 2010 SELVITTI KUNTIEN PALVELUJA
Viiden vuoden välein toteutettava Muistiliiton Muistibarometri selvitti kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon näkemyksiä muistisairauteen sairastuneille ihmisille suunnattujen palvelujen saatavuudesta ja laadusta, ammattihenkilöstön osaamisesta sekä palveluja ohjaavista strategioista ja ohjelmista.

KOTONA ASUMISTA TUKEVISSA PALVELUISSA PUUTTEITA
Muistipoliklinikoiden ja muistihoitajien määrä on lisääntynyt kunnissa viiden viime vuoden aikana ja diagnoosin saaminen on parantunut. Diagnoosin jälkeen sairastunut saattaa kuitenkin jäädä tyhjän päälle, sillä hoidon ja kuntoutuksen käynnistymisessä diagnoosin jälkeen on ongelmia. Kuntoutussuunnitelmia tehdään vain osassa kuntia eikä kotona asumisen tukemiseen ole pystytty resursoimaan kasvaneita tarpeita vastaavasti. Yli neljäsosasta kyselyyn vastanneista kunnista puuttuu yöhoito, kotilomitus ja muistisairaille suunnattu päivätoiminta. Asiakaspalautetta muistisairaille suunnatuista palveluista kerätään huonosti. Yli puolet kyselyyn vastanneista ilmoittivat, että asiakaspalautetta ei kerätä lainkaan.

Muistisairaus koskettaa myös sairastuneen läheisiä. Muistisairaiden ihmisten omaishoitajien tuen saatavuus on heikentynyt viiden viime vuoden aikana sekä rahana maksettavan että palveluina saatavan tuen osalta. Rahallisen tuen saatavuuden arvioi hyväksi puolet ja palvelujen saatavuuden kolmannes vastaajista. Suurten ikäluokkien vanhetessa ja heidän palvelutarpeensa lisääntyessä tarvitaan yhä enemmän resursointia, ei palveluiden leikkaamista. Resurssien ohjaaminen on aina valintakysymys, jonka tueksi tarvitaan tietoa, tahtoa ja sektorit ylittävää yhteistyötä.

MUISTILIITON JÄSENYHDISTYKSILLÄ MERKITTÄVÄ ROOLI
Muistibarometrin mukaan Muistiliiton jäsenyhdistyksillä on vakiintunut ja merkittävä rooli muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tukemisessa ja palvelujen kehittämisessä kunnissa. Jäsenyhdistysten tieto ja erityisosaaminen on nähtävä erityisen tärkeänä voimavarana myös tulevaisuudessa.